Varmaankin osa teistä tietää Soikun, joka on siis vlogger (video bloggaaja). Ja Soikkuhan siis on tosi kuulusa, ja sillä on tosi paljon kattojia. Soikku on myös ollu kaikenlaisessa oheis jutuissa mukana ja se on ollu myös tvssä ja lehissä jne jne.
Oltiin tänään luokan kanssa sellasissa next step-messuilla, eli siellä oli esittelyä kaikenlaisista jatkokoulutus mahollisuuksista. Ja soikku oli siellä edustamassa jotain (oon puupää, en muista mitä hän edusti). Mutta tottakai piti mennä pyytää yhteiskuvaa. Mä kuvittelin, että soikku olis ollu paaaljon pitempi, mut hei, lyhyissä on silti poweria!
Lisäks siellä oli semmonen tosi hauska laite johon jäin periaatteessa koukkuun.
Eli liigassa peli joukkueen valitsemaa joukkuetta vastaan... Ja jokerit valitsee kärpät, liigakärjen. Ei me ikinä niitä voida voittaa... ei ku mitä?? Mehän voitettii... Go Karalahti ja Teräväinen! Paikan päältä oli kyllä huikeeta seurata tätä ottelua ihan vaihtoaition takaa.
Olin tänään urheilugaalassa. Sain sinne ilmaisliput erään ystaväni kautta. Me istuttiin siellä ihan korkeella, niin ylhäällä kuin vain voi. Siis tämä tapahtumahan oli hartwall arenalla. Alko melkeen huimaamaan siellä korkeukissa. Mutta ainakin sieltä mäki kokonaisvaltaisesti todella hyvin.
Jäi vaan sapettamaan, että joku jalkapallo maali voitti sykähdyttävimmän hetken. Mieluumin vaik ässien sm-liiga voitto tai susijengi. No mut tällä kertaa näin.
Lisäks siellä esiintyi Erin, jukka poika, Jukka Kuoppamäki ja Loreen.
Ja hei
mä värjäsin eilen mun hiukset tommosiks punertavan ruskeiks.
Kävin myös tänään tutustumassa märskyyn (mäkelänrinteen lukio) ja vailutti tosi mukavalta, joten laitan varmaan sen ykköseks yhteishaussa.
Tää postaus kuuluu kategoriaan ''ei mitään ihmeellistä aihetta, tulin vain sössöttämään''.
Mulla on vaan ihan hirveä halu tulla puhumaan ja purkaa ajatuksia innostuksen ja ilon ja sellasen selittämättämän onnellisuuden kiemuroista.
Ensinnäkin mä tiedän todella MITÄ MÄ HALUAN! En mä silleen ihan konkreettisesti tiedä, mutta tiedän, että haluan olla onnellinen, terve ja ennenkaikkea (mitä jo oonkin) rakastunut,,,
Musta on ihana tietää, että mulla on välittäviä ystäviä! Oon tän parin kuukauden aikana huomannu, että muutama heistä on noussut ylitse muiden, Heitä oikeasti ovat kiinnostuneet, mitä minulle kuuluu, tietävät mitä haluan ja eivät ole paskamäisia kaksnaamasia, jotka puhuvat paskaa selän takana. Voin jutella heille yö kaudet, ilman että tulee sellasta ''akward silece'' kohtausta. Nämä asiat, jos mitkä, ovat parhautta.
He ovat joustavia, hauskoja ja ihania. Ja sillon tuntuu, että voiko kukaan ihminen olla minulle parempi kuin he ovat nyt.. Ja mä ihan tosissani haluan säilyttää heidän mun elämässäni niin kauan kuin vain voin, ehkä, jos mahdollista, ikuisesti. Toivon, ihan tosissani, vaikka ysi luokka loppuu, meidän tiemme ei eroaisi millään lailla.
Joskus mä olen miettiny, että mitä parannettavaa mussa on, ja sillon oon huomannu, että kaikki. Mun pitäisi ymmärtää, ihan itseni takia, että kelpaan tälläsenä. Ja jos en kelpaa, jollekkin toiselle, niin se ei ole mun arvoinen ihminen... Eihän sillä ole merkitystä, eikä se tee ihmistä paremmaksi vaikka oliskin 1000 tykkääjää insta kuvassa...
Nuorten mm-kultaa! Ja vineä Ruotsin nenän edestä.millonkohan ne oppii Ruotsissa ettei kannata nuolasta ennen ku tipahtaa? Ja ne ei kyll osaa hävitäkkään, aina vika on muissa eikä itsessä koskaan.
Mutta olin tänään siellä kultajuhlissa Rautatien torilla. Ja olin siinä eturivissä ja näyin (ikävä kyllä) suorassa tv lähetyksessäki monta kertaa.
Kun Mäenalanen heitti sen Suomen lipun yleisöön, mä sain sen kiinni. Oon ikionnellinen.
Tulos: vaikka mun varpaat jääty niin etten tuntenu niitä, tää oli silti paras ilta tänä vuonna ja tää on vaa alkua olympialaisiin.
Aattelin tehä tälläsen hiuspostauksen, jossa olis vähän että millasia kampauksia sitä on lähi aikoina tullu laittettua. Samalla kun TheFran stalkkaa tossa vieressä kun kirjotan ja puhuu auringosta.