perjantai 13. syyskuuta 2013

Jos laivat ei kohtaakkaan...

Salut!

Oltiin taas partiopurjehduksella. Tuntu tosi oudolta, että nyt olinkin siellä johtajana, enne en ole ollu. Ja olin myös perämiehenä ja mun piti tehdä aikalailla hommia sen veneen kanssa, sitäkään ei mun ennen tarvinnu tehä. 
St. Peter Linesin Princess Maria keula melkein kohti Pietaria

Ei ole mun Conssit.. Ystävä halusi välttämättä tunkea ne blogiini.

MÄHÄN SANOIN ETTÄ AURINGONLASKUT ON AINA IHANIA!

Purjehtimisessa on sitä jotakin. Se saa mut ajattelemaan ja muistuttaa siitä kuinka onnellinen mä oikeastaan olen. Se näyttää mulle, että maailmassa on jotain hyvääkin. Se käskee mua ajattelemaan optimistisesti, koska ilman huonoja juttuja, ei ole myöskään hyviä. Elämä olisi kuin videonauhaa, jota pyöritetään päivä päivältä uudestaan ja uudestaan.

HASTA MANANA!
xOxO:
Naya

4 kommenttia:

  1. Ai hitsi, en tajunnut että olit jonossa! Ehditkö saada donitsin??

    VastaaPoista
  2. En ehtiny, meni just tarjous umpeen nenän edestä

    VastaaPoista
  3. Ou vähän mäkin haluaisin purjehtimaan! Se on ihan mahtavaa.

    Kiva blogi sulla! Liityin lukijaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se on kyllä oikeesti ihan mahtavaa!

      Kiitän, kävin blogissasi ja liityin sinne

      Poista